Mikä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja mikä on normaalia ahdistusta?

Normaalin ja sairaudentasoinen ahdistuneisuuden ja huolestuneisuuden välinen raja on liukuva. On luonnollista, jos jännittää tai ahdistaa esim. Ennen tenttiä, esiintymistä tai urheilusuoritusta, mutta jos olet liian ahdistunut tai huolestunut pitkäaikaisesti, jos ahdistus tai huolestuneisuus haittaa sun elämää esim. Toimintakyky heikkenee. Jos heräät yöllä ja rupeat miettimään mitä kaikkea ikävää voi tapahtua päivän aikana tai lähitulevaisuudessa, saatat silloin kärsiä yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on enemmän kuin vain "stressaantuneisuus" . Usein se vaikeuttaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Liiallinen ahdistuneisuus voi haitata työntekoa, koulua, vapaa-aikaa ja myös perhe elämää ja kotitöitä.

Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ei ole pidetty sairautena vaan muiden häiriöiden "jäännöstilana". Sitä saattaa esiintyä ennen varsinaisen masennussairauden ilmaantumista. Se esiintyy samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden esim. Paniikkihäiriön kanssa.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
- Liiallinen huolestuneisuus useasta asiasta yli 6kk
- Somaattisia oireita
- Esiinttyy usein muun mielenterveyshäiriön kassa (esim. Masennus)
- Alkaa usein 20-35v
- Lapsilla ja vanhuksilla myös yleinen
- Pitkäaikainen ja ilman hoitoa invalidisoiva
- Mutta voi alkaa minkä ikäisenä vain

Häiriö voi olla vaikea tunnistaa ja usein syytä etsitään ensin fyysisistä sairauksista. Ahdistunut ihminen kokee pelottavina esim. Sydänoireet, vatsakivut tai toistuva päänsäryn.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireet
- Levottomuus, väsymys, keskittymisvaikeudet, a
ärtyneisyys, lihasjännitys ja univaikeudet
-Psyykkisen ahdistuksen, jännityksen ja pelkojen lisäksi esiintyy myös monenlaisia muita oireita esim. Rintakipua, sydämen tykytystä, vatsavaivoja, hengenahdistusta, huimausta ja pistelyä sekä puutumista.

Usein ahdistunut on myös masentunut. Voimakas ahdistuneisuus altistaa joskus paniikkikohtauksille. Monilla on myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Samanaikainen psyykkinen sairastavuus
- Masennus
- Yksittäinen pelko
- Sosiaalisten tilanteiden pelko
- Paniikkihäiriö
- Alkoholiongelma

Yleistyneen ahdistushäiriön hoito
- Hoito on usein pitkäaikaista
- Terapia
- Masennuslääkkeet

Kiitos kun luit, hyvää illan jatkoja kaikille ja ainii  hyvää pääsiäistä myös!
Laittakaahan kommenttia tuohon alas, kiitos! :)

MUN ELÄMÄSTÄ JA MASENNUKSESTA!

Moi, ei ole ollu taas pitkää aikaa motivaatiota kirjoittaa postausta. Pahoittelut siitä :) Ajattelin nyt vähän kertoa omasta masennuksesta ja mistä se voi johtua, että mä sairastuin masennukseen. Samalla kerron mun elämästä. :)

Mä oon menettänyt monia mun läheisiä mm. mun setä kuoli  2004 ja perhetuttu samana vuonna ja he oli mulle tosi rakkaita ja tärkeitä. Myös 2007 kuoli mun mummu, joka oli mulle tosi rakas ja tärkee ja sellane läheinen kehen pysty luottaa.

Me ollaa muutettu aika paljo et eskarin mä kävin Pomarkussa, 1.luokan puoliks Siikasissa ja sit me muutettiin Ulvilaa mis oon syntynykkin ni kävin siellä 1-3 luokkaan asti, sen jälkee muutettiin Enonkoskelle ja siel kävin 4-7 luokkat.

2008 me muutettiin Enonkoskelle. Me asuttiin siellä 4 vuotta ja neljää vuotee mahtu kaikenlaista ikäviä ja myös ilosia asioita. Mua koulukiusattiin siellä ja se laski mu itsetuntoo aika paljo. Se kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä ( esim. haukkumista ja tönimistä). 

2009 mun vanhemmat eros ja se uutinen tuli ihan puskista. En osannu yhtää odottaa sitä. Syy siihen et vanhemmat eros ni on ainaki mulle jääny aika epäselväks. Sen tiiän että äiti halus erota mein isäst. Sen jälkee mein äiti muuttu iha erilaiseks ihmiseks etten varmaa enää tuntis mein äitii enkä haluu olla sen kans tekemisissä. Nyt mein äiti on uuden miehen kans naimisissa ja en tuu yhtää toimee hänen enkä äidin kanssa, mut ei enempää mein äidistä. Sit meil oli ekaksi sellane et oltii viiko äidil ja viikko isäl vuoro perää. Sit se muuttu ku äiti muutti Savonlinnaa siten että joka toinen viikonloppu äidillä. Sen jälkee ku me muutettiin isän kans Porii ni sillo se oli kerran kuussa, mut sit 9 luokan jälkee en oo enää käyny mein äidi luona ja käytii tosiharvon Porin muuto jälkee äidin luona. Siihen oli hyvät syyt miksei haluttu mennä, mut niitä syitä en kerro kun ne on aika henkilökohtasii asioita.  

2012 Muutettiin isän kans Porii. Kävin 8 ja 9 luokan Ulvilan Yhteiskoulussa. 

2014 Aloitin Kokemäellä amiksen. Alotin logistiikkaalalla koska en päässy sosiaali- ja terveysalalle, mut sit logistiikkaala ei ollu ihan mun juttu. Kävin pari viikkoo koulussa ja sen jälkee jäin vaan kotii... siit seuras sit sitä et opettaja yritti soittaa mulle kuraattori otti yhteyttä muhun ja en muista siit sen enempää... sit pidettiin kuraattorin ja opon kans palaveri et millä alalla on tilaa ja päädyin sit cateringalalle. 1.vuotena oli aikapaljo poissa oloi, mut sain kuitenkin kaikki suoritettua. Kävin kuraattorilla muistaakseni  1 kerran viikossa melkein joka viikko. Mul oli sillon itsetuhosii ajatuksii ja olin ahdistunu ja masentunu. 

2015-2016 Kuraattori oikeestaa pakotti tai ohjas mut koulu psykologille ja kävin sit kerran viikos muistaakseni tapaas sitä, mut sillon siit ei ollu mitää hyötyy ku ajattelin sillo ettei se voi auttaa eikä siit kumminkaa mitää apua ole. Sit sain lähettee lääkäriltä nuorten vastaanottoon ja siellä kävin sit pari kertaa ja elokuun alussa pääsin sit NUPOLLE ( nuorten psykiatrian poliklinikalle).
Sit kun koulu taas alko Kokemäellä ni pystyin käymää sitä vaan pari viikkoo ja sen jälkee jäin kotii ku ei vaan jaksanu aamulla nousta ylös, ei vaa ollu voimii,että sillo olin tosi väsyny ja masentunu. En muista mitään oikee syksystä. Pääsin sit syys- lokakuussa päiväosastolle ja olin sairaslomalla joulukuuhun asti. Päiväosastolla oli kaikkia ryhmiä iltapäivisin (esim. musaryhmä). Aamulla siel oli aika tylsää, mutta sain sieltä pari hyvää ystävää :) Päivä osastolla oli jokaselle omahoitaja ja sen kanssa oli kerran viikossa omahoitajakeskustelu. Siellä oltiin 9-15 tai 9-16. Olin päiväosastolla muistaakseni 2 kuukautta ja sen jälkeen pääsin kuntoutumisyksikköön. Tääl kuntoutumisyksikössä ollaa yötä ja joka toinen viikonloppu ollaa kotona. Kaikille on oma huonne ja tääl on nuoria 5 tai 6 ja hoitajia 5. Tääl pystyy tekee kaikkee mitä kotonakin voi esim voi kattoo tv, tääl o musahuone mihi pääsee soittelee tai laulaa, pääsee ulos, voi pelata biljardia ja kaikkee kivaa. Täält saa iha varmasti kavereita ja tää on muutenki iha mahtava paikka. Oon ollu tääl kuntoutumisyksikössä 4 kuukautta ja nyt oon paremmaskunnossa mitä sillo sykyllä. Lääkkeet on auttanu ja täält saa tukee ja voi jutella hoitajalle jos on paha olo... nyt mulla menee ihan hyvin et masennus ja ahdistuneisuus on vähentyny. Lähen täältä kuntoutumisyksiköstä toukokuusta. Ainiin ja vaihdoin myös helmikuussa koulua ja nyt on lyhyempi koulu matkan ja jaksan paremmin vaikka tykkäsin kyllä olla tosi paljon kokemäellä :) nyt käyn viellä 3 päivää viikos koulus mut ens viikolla alan käymää 4 päivää viikos koulussa :) 

Asiat mitkä mun elämässä on tapahtunu läheisten ihmisten menettäminen, kaikki muutot paikast toisee, koulukiusaaminen ja vanhempien ero. Se etten oo käsitelly noita vaan oon aina pitäny kaikki mun tunteet ja pahan olon sisällä ja enkä oo puhunu kellekkää., mut sit kun sain apua ja käyny psykologilla ja päässy tän kuntoutumisyksikköön ja tajunnu et puhuminen auttaa ja ei tarvi ain pärjät yksin et ku ottaa apuu vastaa ni masennuksestakin ja ahdistuksesta voi parantuu tai oireet voi helpottuu. :) 

Mummun kuoleman jälkee 3-4 luokalla mulla oli masennusoireita ja sit ku mul tapahtu kaikkee muuta ikävää mun elämässä. 

Sillon ku on masentunu ni ei usko itse että lääkkeet auttaa tai että joku vois auttaa tai et puhuminenkaan auttais. 

Ehkä kirjoittelen ahdistuksesta ens kerralla. 

Kiitos kun luit tän loppuun, vähän sekavasti kirjotettu mut KUITENKIN KERROIN JOTAIN EN NY IHAN KAIKKEA MUT JOTAKIN. :D

Laittakaahan kommettia tulemaan, kiitos! :)   

Masennus

Moi, ajattelin kirjoittaa masennuksesta,  jota itsekin olen sairastanut.

Mitä masennus on?
Masennus on sairaus, johon on monia syitä. Masentunut ei ole laiska, niin kuin moni luulee.
Masennus voi jäädä huomaamatta monenlaisten oireiden ja vaivojen takia.
Masennus-sanalla tarkoitetaan artikkelissa monenlaisia tunnetiloja. Sillä kuvataan esim. Lyhyt aikaista mielipahaa, elämäntilanteen laukaisemaa kriisiä tai menetyksen aiheuttamaa surua. Vakava masennus on moni muotoinen ja moniasteinen psyykkinen häiriö, joka on seuraus useiden tekijöiden yhteisvaikutus.

Kun masennus jatkuu , ihminen tuntee joutuvansa noidan kehään. Masennus ruokkii itse itseään biologisella, psugologisella  ja sosiaalisella tasolla. Hoitoon hakeutuvilla on usein kuukausia tai jopa vuosien aikana kehittynyt noidankehä, missä oireilu,  ihmissuhdevaikeudet, työvaikeudet ja elämäntapojen huononeminen ja pessimistiset tulevaisuuden kuvat olleet ruokkimassa ahdistusta ja pahaa oloa.

Milloin hoitoon?
Lieväkin masennus voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa kärsimystä ja vaikeuksia ihmissuhteissa ja työelämässä.  Hoitoon tulisi hakeutua riittävän ajoissa. Vakava masennustila on jos potilas on jatkuvasti masentunut,  surullinen tai jos on ärtynyt mielentila useita viikkoja.  Tai jos on vähintään 2 viikon ajan jatkunut 4 seuraavista oireista:
- unettomuus
-ruokahalun muutokset
-väsymys,  uupuneisuus
-fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys
-keskittymiskyvyn,  muistin tai syyllisyyden tunteet
-mielihyvän menettäminen
-kuolemanajatukset tai -toiveet

Selvät itsemurha-ajatukset ovat lähes aina merkkejä vaikeasti masennuksesta ja poistuvat onnistuneen hoidon myötä.

Usein masennuspotilas hakeutuu hoitoon jonkun yksittäisen oireen takia. Pakko-oireista, vaikeista sosiaalisista peloista, paniikkikohtauksista tai syömishäiriöistä kärsivät henkilöt sairastavat usein myös masennusta,  joka tulisi ottaa huomioon.  Pitkäkestoinen masennuslääkityksestä on usein selvää apua.

 Lääkehoito


Lääkitys vaatii pitkäjänteisyyttä. Sopivalla lääkityksellä masennus oireet lievittyvät tai poistuvat kokonaan.  Lääkitystä ei tule lopettaa ominpäin.  Lääkkeen vaikutus kestää yleensä 3-8 viikkoa ja ahdistuneisuusoireet saattaa lisääntyä hoidon alkuvaiheessa.
Lääkkeiden sivuoireina ovat yleensä pahoinvointi, päänsärky ja ahdistusoreiden paheneminen.
Lääke annos valitaan yksilöllisesti. Alkuvaiheessa lääkettä lisätään vähitellen.
Hoitoaika
-on hyvin yksilöllistä
Tapausesimerkki 1
J.A on 20 vuotias nainen.  Historianopiskelija, joka on harrastanut balettia ja ratsastusta vuosia. Hänen koulumenestyksensä on aina ollut erinomainen,  aika on kulunut harrastusten ja läksyjen parissa. Harrastuksiin liittyen hän on joutunut tarkkailemaan  ruokavaliotaan.  Muutto opiskelupaikkakunnalle tuntui aluksi hienolta,  mutta harrastukset jäivät ja yksin asuminen alkoi ahdistaa.  Luokan parhaisiin kuuluva tyttö olikin vain keskiverto opiskelija kovasta yrittämisestä huolimatta . Muutaman reputetun tentin ja ikävästi päättyneen romanssin jälkeen J.A tunsi itsetuntonsa romahtaneet,  tenttitilanteet ja sosiaaliset tilanteet alkoivat jännittää.  Ainoaksi lohduksi muodostui hyvä ruoka ja makeiset.  Ahmimisen jälkeen kuitenkin nousi itseinho, jota vain oksentaminen tuntui helpottavan.
Opiskeluun oli aina vaikeampi keskittyä,  ja etenkin tenttien edellä oli jännityksen takia vaikea nukkua. Terveystarkastukset J.A alkoi keskustella paino-ongelmistaan hoitajan kanssa, joka ohjasi hänet terapia-arvioon. Lääkäri totesi J.A:lla ahdistuksen ja bulimia lisäksi keskivaikean masennuksen.  Psykoterapian lisäksi aloitettiin masennuksen lääkehoito, joka noin 2 kuukauden kuluessa korjasi tilannetta oleellisesti.  Ahdistus, unihäiriöt,  keskittymisvaikeudet,  itsesyytökset ja paniikinomaiset tilannepelot poistuivat vähitellen.  Peiliin tuijottaminen ja jokailtainen "suuruuden syöminen" jäivät vähitellen pois,  tenttipärjääminen ja itsetunto alkoivat kohentua. Kurssijuhlassa J. A tapasi Pekan, jota alkoi säännölisemmin tapailla. Joululomalla J. A kävi äitinsä kanssa pitkiä keskusteluja opiskelumenestymisestä ja seurusteluasioista.
Vuoden kuluttua J.A huomasi unohtaneensa lääkehoitonsa ja pärjäävänsä ilman lääkitystä. Neuvoteltuaan lääkärinsä kanssa lääkitys päätettiin lopettaa.
Ennakkoluulot:
- masentunut ajattelee, ettei hän hyödy hoidosta,  koska kaikki on muutenkin toivotonta.
-Masentunut ajattelee olevan uhri, koska hänellä on monta "hyvää syytä" voida huonosti.  Hän ei ymmärrä sairastavan masennusta,  jota voidaan tehokkaasti hoitaa.
-omaiset vaativat itsensä niskasta ottamista. Vaikeasta masennuksesta ei parane tahdonvoimalla.
- jopa alkoholi saatetaan pitää hybäksyttävämpänä apuna kuin lääkehoitoa.  Alkoholi pahentaa tilannetta ja saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja elinvaurioita.  Alkoholi melko kohtuullinenkin käyttö heikentää selvästi lääkehoidon tehoa.
- häpeä ja leimautumisen pelko estävät hoitoon hakeutumisen. Masennus ei ole mielisairauden esiaste: lähes joka toinen kärsii elämänsä hoitoa vaativasta masennuksesta.

Itse olen myös ajatellut ennen kuin sain apua että siitä ei ole hyötyä ja eikä mua voi kukaan auttaa, mutta voin sanoa että hoidosta ja lääkkeistä on ollut tosi paljon apua :)
 Hoitoon liittyvät ongelmat
-potilas ei itse tunnista olevansa masentunut, vaan valittaa esim
 Paniikkioireista,  univaikeuksista tai muistiongelmista.
-lääkitys aloitetaan liian suurella annoksella tai annosta ei nosteta tarpeeksi korkealle
- lääkitystä ei jatketa riittävän pitkään
-lääkettä ei ota säännöllisesti tai ohjeen mukaan
- masentuneen tulisi välttää alkoholia.

Kiitos kun luit tämän postauksen loppuun. Seuraavassa postauksesta kerron omasta masennuksesta ja vähän mun elämästä mitä kaikkea stressi tekijöitä mun elämässä on ollut :)