Oon miettiny, että miksi mielenterveysongelmat on jonkinlainen tabu? Jos jollain on esim. Masennus, yleinen ahdistuneisuushäiriö tai joku muu mielenterveysongelma niin se on muka niin noloa tai sitten ihmiset lulee, että jos jollakulla on mielenterveysongelma nii se on "hullu" tai sil on vaa "päässä vikaa" tai sit jos sairastaa masennusta ni sanotaan että se on laista.
Ei, ei masentunut ole laiska tai hullu. Eikä mielenterveysongelmaiset ole hulluja.
Yleensä esimerkiks just masennuksen taustalla on traumat, menetykset tai liika stressi.
Oon ittekki joskus salailu, että mul on masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö, mut nyt pystyn sanomaan että joo mul on yleinen ahdistuneisuushäiriö ja että oon ollu masentunu mutta "parantunu" sitää.
Mun oma mielipide on, että mt-ongelmista pitäis puhua enemmän ja , että jos tapaa jonkun kenellä on mt-ongelma ni kohdeltais samallailla ku iha ketä tahansa. :)
Joo tällee lyhyesti yritin kertoa mietteitä. Hyvää yötä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Arvostan jokaista kommenttia. Kiitos!